Eila Pennanen

Eila Pennanen

Säde Eila Talvikki Pennanen (8 February 1916, Tampere – 23 January 1994, Tampere) was a Finnish writer, critic, essayist, and translator. A key contributor to nurturing Finnish literature, she published approximately twenty novels and a number of short stories and plays. She worked for 40 years as a literary critic and wrote essays for magazines. Pennanen translated a hundred books, trained translators, and lectured.[1]

Awards

Her awards have included:[1]

Selected works

  • Ennen sotaa oli nuoruus (1942)
  • Kaadetut pihlajat (1944)
  • Proomu lähtee yöllä (1945)
  • Pilvet vyöryvät (1947)
  • Leda ja joutsen (1948)
  • Kattoparveke (1950)
  • Tornitalo (1952)
  • Pyhä Birgitta (1954)
  • Tunnussana ystävyys (1956)
  • Pasianssi (1957)
  • Valon lapset (1958)
  • Kylmät kasvot (1960)
  • Kaksin (1961)
  • Mutta (1963)
  • Tunnustelua (1965)
  • Mongolit (r1966)
  • Tilapää (1968)
  • Pientä rakkautta (1969)
  • Aurinkomatka (1970)
  • Kiitos harhaluuloista (1970)
  • Himmun rakkaudet (1971)
  • Kultaiset leijonankäpälät (1971)
  • Koreuden tähden (1972)
  • Ruusuköynnös (1973)
  • Naisen kunnia (1975)
  • Kapakoitten maa (1977)
  • Äiti ja poika (1977)
  • Mies ja hänen kolme vaimoaan (1978)
  • Äiti ja poika ja muita kuunnelmia (1979)
  • Lapsuuden lupaus (1979)
  • Se pieni ääni (1980)
  • Naivistit (1982)
  • Santalahden aika (1986)
  • Kulmatalon perhe (1988)
  • Luettuja, läheistä (1990)
  • Tyttölapsi (1992)

References

  1. 1 2 Tarkka, Pekka. "Eila Pennanen". Helsinki Times. Retrieved 1 April 2014.
Bibliography

External links

This article is issued from Wikipedia - version of the Friday, February 12, 2016. The text is available under the Creative Commons Attribution/Share Alike but additional terms may apply for the media files.